Sijaisvanhemmuus ja perhehoito

Sijaisvanhemmiksi voivat ryhtyä aikuiset:

• joiden oma elämä on tasapainossa
• joilla on aikaa, tilaa ja voimavaroja lapsen rinnalla kulkemiseen
• jotka ovat valmiita ottamaan lapsen perheenjäsenekseen ja sitoutumaan häneen vuosiksi eteenpäin, jopa aikuisuuteen asti 
• jotka ovat valmiita tekemään yhteistyötä lapsen läheisten ja sijoituksesta vastaavien viranomaisten kanssa
• joiden kotona on riittävästi tilaa; lapsen tulee saada oma ikkunallinen huone.

Sijaisvanhempia voivat olla:

• yksin elävät aikuiset
• pariskunnat
• ydinperheet
• uusperheet
• yksinhuoltajat
• monikulttuuriset perheet
• sateenkaariperheet.

Sijaisvanhemman ei tarvitse:

• hankkia sosiaali- tai kasvatusalan koulutusta
• olla täydellinen.

Sijaisperheeksi ryhtymiselle on kuitenkin joitakin esteitä, jotka voisivat aiheuttaa haasteita lapsen turvallisuudentunteelle ja sijaisvanhemman jaksamiselle, kuten pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, päihdeongelma, rikostuomiot, vakavat mielenterveyden ongelmat ja muut akuutit kriisit perheessä.

Sijaisvanhempana et ole koskaan yksin, vaan saat laadukkaan valmennuksen tehtävään, ja Validian ammattilaiset ovat tukenasi koko sijaisvanhemmuuden matkan.

Aloitetaan juttelemalla. Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa, otathan yhteyttä. Vastaamme mielellämme kaikkiin sinun ja perheesi kysymyksiin.

Seuraava askel on ensitapaaminen ja kartoitus, jossa keskustellaan tilanteestanne ja toiveistanne.

Tämän jälkeen pääsette osallistumaan maksuttomaan PRIDE-prosessivalmennukseen.

PRIDE on valtakunnallisesti käytetty valmennusmalli, jonka suojissa perheillä on tilaisuus arvioida omia vahvuuksiaan ja valmiuksiaan. Valmennuksessa muun muassa tutustutaan sijoitettujen lasten tarpeisiin ja käydään läpi mahdollisia arjessa vastaan tulevia tilanteita. PRIDE-valmennuksessa teillä on myös tilaisuus tavata muita sijaisvanhemmuutta harkitsevia ja saada vertaistukea heiltä.

Nimi PRIDE tulee muuten englannin kielestä ja tarkoittaa ylpeyttä sijaisvanhemmuudesta.

Valmennuksen aikana teemme yhdessä arvion siitä, onko teidän elämässänne juuri nyt oikea hetki lähteä sijaisperheeksi. Jos aika ja elämäntilanteenne tuntuvat sopivilta, teistä voi tulla sijaisperhe eli kotiinne voidaan sijoittaa lapsi perhehoitoon.

PRIDE-valmennuksen ytimessä on viisi sijaisvanhemmuuden keskeistä valmiutta:

1. Suojella ja hoivata lasta.
2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä.
3. Tukea lapsen suhteita vanhempiinsa ja muille hänelle tärkeisiin ihmisiin.
4. Sitoutua lapseen ja edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta hänen elämässään.
5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

Sijaisvanhemmuutta harkitsevat pääsevät valmennuksessa pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan ammattitaitoisten valmentajien tuella. Tavoitteena on rehellinen tilannekuva omasta valmiudesta toimia sijaisvanhempana ja siitä, miten tehtävään voi valmentautua.

PRIDE-valmennus kestää 4–6 kuukautta, ja siihen sisältyy yhdeksän teemallista ryhmätapaamista ja lisäksi perhetapaamisia valmentajan kanssa. 

Valmennuksessa käydään läpi lastensuojeluun sekä lasten kasvuun ja kehitykseen liittyviä perusasioita. Lisäksi kuullaan käytännön kokemuksia sijaisvanhemmuudesta. Ote on keskusteleva ja kokemuksellinen, ja tavoitteena on, että jokainen osallistuja saa valmennuksesta tarvitsemaansa tukea ja itselleen hyödyllisiä näkökulmia.

Kaikki valmennuksessa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.

Ryhmätapaamisten teemat ovat:

1. Lapsen oikeus perheeseen – perheen oikeus valmennukseen
2. Lapsen oikeus ennakoitavuuteen ja jatkuvuuteen
3. Lapsen tarve kiintymykseen
4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä
5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin
6. Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisuuteen
7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta
8. Perhehoitajan asema – yhteistyössä lapsen oikeuksien toteutumiseksi
9. Muutokseen valmistautuminen.

Sijaisperheen arki on ytimeltään tavallista, turvallista lapsiperhearkea, jonka oleellisia elementtejä ovat ennakoitavat rutiinit, yhteiset pelisäännöt ja aikuisen johdonmukainen tuki.

Alkuvaihe yhdessä on kuitenkin paitsi odotettu myös jännittävä tilanne – kaikille osapuolille. Tämän vuoksi sijaisperheen on tärkeää valmistautua koko perheen kesken ja miettiä, mitä uuden perheenjäsenen saapuminen tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja millaista tukea hän tarvitsee. Jos perheessä on lapsia, heidän kanssaan on hyvä keskustella siitäkin, miksi uusi sisarus saa alkuvaiheessa osakseen paljon aikuisten aikaa ja huomiota.

Edellä mainittuja teemoja käsitellään myös ennakkovalmennuksessa, ja perheen lapset otetaan mukaan näiden teemojen pohdintaan.

Perhehoitajana toimiessanne saatte Validialta tuen koko lapsen sijoituksen ajaksi.

Nimeämme sijaisperheelle vastuutyöntekijän, joka on säännöllisesti yhteydessä sijaisperheeseen ja tapaa perhettä sekä sijoitettua lasta kotikäynneillä. Perheelle nimetty tukityöntekijä osallistuu yhdessä perhehoitajan kanssa lapsen neuvotteluihin ja verkostopalavereihin ja laatii lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle säännöllisesti raportin sekä lapsen voinnista sijaishuollossa että perhehoitajan saamasta tuesta.

Ammattilaisemme tekevät intensiivistä työtä sijaisperheen kanssa, ja tukea vahvistetaan tilanteen niin vaatiessa. Käytössämme on myös erityisesti sijaishuoltoon ja perhehoitoon luotuja työmenetelmiä ja -käytänteitä.

Perhehoidon tuki räätälöidään yhdessä perhehoitajan kanssa. Järjestämme sellaista apua ja tukea, joka katsotaan perheelle tarpeelliseksi sijoituksen vakauden ylläpitämiseksi ja perhehoitajien jaksamisen varmistamiseksi. Tällaista tukea ovat muun muassa lapsi- tai sisaruskohtainen työskentely, tilapäinen lastenhoitoapu, kodinhoidollinen palvelu, sijoitetun lapsen itsenäistymiseen ohjaava työskentely sekä tunnetaitojen ja niiden säätelyn ohjauksellinen opetteleminen. Olemme apuna ja tukena myös lapsen läheisyhteydenpidossa; järjestämme muun muassa valvottuja tai tuettuja tapaamisia.

Perhehoitaja saa tuekseen mentorointia ja työnohjausta. Järjestämme perhehoitajille täydennyskoulutusta keskimäärin kahtena päivänä vuodessa. Lisäksi perhehoitajilla on käytössään ympärivuorokautinen päivystyspuhelin.

Järjestämme vertaistuellisia tapahtumia ja toimintaa sekä erilaisia koko perheen tapahtumia. Huolehdimme myös perhehoitajan lakisääteisten vapaiden mahdollistumisesta tukeaksemme perhehoitajan jaksamista tehtävässään.

Sijaisvanhemmuus ei ole työ, vaan elämäntapa, johon sijaisperhe sitoutuu pitkällä tähtäimellä. Tehtävä on kuitenkin vastuullinen, vaativakin, ja siitä maksettavat korvaukset ovat arjen turva, joka osaltaan mahdollistaa tehtävän täysipainoisen hoitamisen ja lapsen tarpeiden täyttämisen ilman että perhehoitajan talous kärsii.

Sijoituksesta laaditaan toimeksiantosopimus. Se on perhehoitajan ja sijoittavan hyvinvointialueen välinen sopimus, jossa sovitaan perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Sopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen osalta erikseen. Siinä sovitan myös perhehoidon korvauksista.

Sijoituksen alkuvaiheessa maksetaan käynnistämiskorvausta kattamaan uuden perheenjäsenen tuloon liittyviä tarpeellisia hankintoja, joita voivat olla esimerkiksi huonekalut, rattaat tai turvaistuin. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan aina tapauskohtaisesti.

Kulukorvaus kattaa lapsen konkreettiset arjen menot: lapsen osuuden asumisesta ja ruokamenoista, hänen vaatteensa, harrastuksensa sekä yleisimmät lääke- ja terveydenhuollon kulunsa.

Sijaisvanhemmuudessa ei ole kyse vain käytännön järjestelyistä, vaan kokonaan uudesta elämänvaiheesta, jossa lapsi totuttelee uuteen arkeensa, sijaisperhe kasvaa uuteen rooliinsa ja uudet perheenjäsenet tutustuvat toisiinsa. Tämän vuoksi perhehoitajan edellytetään pääsääntöisesti jäävän kotiin, sivuun työelämästä, ensimmäiseksi vuodeksi, jolloin lapsi asuu sijaisperheessään. 

Perhehoitajille maksettava hoitopalkkio mahdollistaa sen, että perhehoitaja pystyy keskittymään tärkeimpään: tarjoamaan lapselle kaiken mahdollisen tuen ja läsnäolon ja rakentamaan yhdessä tämän kanssa arkea, jonka peruskivenä ovat turvallisuus, pysyvyys, läsnäolo ja ennustettavuus.

Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa, ja se kerryttää eläkettä. Kulukorvauksesta peritään ennakkopidätys, mutta se on lopullisessa verotuksessa verotonta tuloa.

Perhehoitajille maksettavat korvaukset perustuvat perhehoitolakiin, ja Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää niiden vähimmäismäärät vuosittain. Validian korvaukset perhehoitajille ovat huomattavasti lakisääteisiä minimikorvauksia korkeammat.

Tietoa perhehoidosta Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulla.(siirryt toiseen palveluun)